HATSEPSHUT, EGYPTIN KUULUISIN NAISPUOLINEN KUNINGAS

12. dynastian Sobekneferun(1806-1802 eaa) jälkeen seuraava Egyptin naispuolinen kuningas oli 18. dynastian kuuluisa Hatsepshut, joka hallitsi Egyptiä 21 vuotta, mahdollisesti noin 1479-1458 eaa.

Kuningas Hatsepshutin patsaan pää.

Hän tuli valtaan velipuolensa, kuningas Thutmosis II(1492-79) kuoltua, ja oli aivan aluksi veljenpoikansa Thutmosis III(1479-1425 eaa) sijaishallitsija, tämän ollessa pikkulapsi, mutta viimeistään noin 1473 eaa Hatsepshut otti käyttöön kuninkaan tittelin ja häntä alettiin esitettämään julkisissa monumenteissaan ei vain pelkästään kuninkaan asussa - kuten päässään Egyptin kaksoiskruunu, yllään kiltti ja leuassaan valeparta - vaan myös miehenä.

Todennäköisesti tarkoituksena oli tuoda tälla tavoin ilmi, että hänen kuninkuutensa ei millään tavoin rikkonut Egyptin perinteitä, ja että hän kykeni suorittamaan kaikki kuninkaan tehtävät ja ylläpiti jumalallista järjestystä ja hyvinvointia.

Hatsepshut ei syrjäyttänyt veljenpoikaansa valtaistuimelta, vaan tämä säilyi nuorempana kanssahallitsijana. Monumenteissaan Hatsepshut kuitenkin esitti itsensä isänsä Thutmosis I(1504-1492 eaa) aiottuna perillisenä hallitsijana, joskin hän myös esitti itsensä auringonjumala Ran tyttärenä vahvistaakseen asemaansa.

Kuninkaallisessa mytologiassa kuningas oli esitetty Ran lapsena 5. dynastiasta(2435-2306 eaa) lähtien; aiemmin Vanhan valtakunnan alkupuolella aurinko ei ollut vielä ollut itsenäinen jumaluus, vaan muihin jumaliin liitettävä taivaankappale.

Hatsepshutin nimellä varustettu
pillenpyörittäjän
muotoinen amuletti, skarabee.

Hatsepshutin valtaistuinnimi oli Maatkara, mikä käytännössä tarkoittaa, että "[Totuuden jumalatar] Maat on [auringonjumalan] Ra'n elinvoima". Hänen Horus-nimensä oli Useretkau, "Sielunvoimissa mahtava". 

Hatsepshut jätti jälkeensä Luxorin vastapäiselle rannalle, Deir el-Bahriin, kuuluisan kuolintemppelinsä, jonka suunnitteli hänen tärkeimpiin hovimiehiinsä kuulunut Senenmut, joka todennäköisesti kuoli muutamaa vuotta ennen hallitsijaansa.

Tämän temppelin esikuvana oli Egyptin Ensimmäisen välikauden jälkeen yhdistäneen Mentuhotep II(2061-2010 eaa) oma kuolintemppeli Luxorissa, ja Hatsepshut korosti kuinka hän oli kuninkaana eheyttänyt maata hyksojen valtakauden jälkeen, vaikka se olikin päättynyt vuosikymmeniä ennen hänen syntymäänsä.

Egypti oli yhdistynyt vuosisatojen hajaannuksen jälkeen Hatsepshutin isoisän Ahmosen(1550-1525 eaa) kukistettua pohjoisen Hyksojen 16. dynastian ja perustettua uuden 18. dynastian. Tämä merkitsi Toisen välikauden(n. 1700-1550 eaa) loppua, ja Uuden valtakunnan(1550-1070 eaa) alkua.

Hatsepshutin temppeli Deir al-Bahrissa.

Hatsepshutin temppelistä Deir al-Bahrissa tuli monien myöhempien kuninkaallisten temppelien esikuva. Osana sen koristelua on selostus hänen käskystään tehdystä merimatkasta Puntin maahan, joka sijaitsi todennäköisesti jossakin Afrikan itärannikolla. Egyptin kuninkaat olivat lähettäneet aluksia hakemaan eksoottisia yleellisyystavaroita Puntista jo Vanhan valtakunnan ajalla, mutta Hatsepshut järjesti ensimmäisen Uuden valtakunnan kuninkaallisen retkueen Puntiin.

Hatsepshutin valtakaudella laajennettiin myös Theban pohjoispuolella Karnakissa sijaitsevaa Amun-jumalan temppeliä.

Hatsepshutin menestyksekkään ja rauhallisen valtakauden päätyttyä monumenttinsa säilyivät koskemattomina Thutmosis III oman, itsenäisen valtakauden puoliväliin, jolloin hän poisti Hatsepshutin nimen monista monumenteista. Syytä tähän ei varmasti tiedetä, 

Senenmutin patsas.

mutta se vaikuttaa liittyneen hänen yrityksiinsä vahvistaa nuoremman poikansa Amenhotep II(1427-1401 eaa) asemaa kruununperillisenä. On mahdollista, että Thutmosiksen aiottu perillinen, vanhempi poika Amenemhat, joka kuoli vuoden 1445 eaa tienoilla, oli Hatsephsutin tyttären Neferuren poika, kun taas Amenhotep III äiti ei omannut kuninkaallista syntyperää.

Kun Hatsepshut kuoli, hänet haudattiin Kuninkaiden laaksoon, ja vaikka hänen muumionsa lepo siellä keskeytyikin, se on löydetty ehjänä kätköstä, jonne papit sen puolisentuhatta vuotta myöhemmin piilottivat hautarosvoilta yhdessä monien muiden kuninkaallisten muumioiden kanssa.

Hatsephutin muumion perusteella hän oli kuollessaan

Hatsepshutin muumio.

noin 45-vuotias, ja hän eli todennäköisesti vanhemmaksi kuin kaikki seitsemän lähintä edeltäjäänsä valtaistuimellä.

Keskivertoelinikä Egyptissä siihen aikaan oli noin kymmenen vuotta vähemmän kuin mitä Hatsepshut eli. Myös Hatsepshutin ainoa tunnettu lapsi, yllä mainittu tytär Neferure, vaikuttaa kuolleen varsin varhain, koska hän katoaa tämän monumenteista äitinsä hallituskauden viimeisinä vuosina.