Enheduanna on ensimmäinen nimeltä tunnettu runoilija ihmiskunnan historiassa. Hän oli todennäköisesti Akkadin valtakunnan luojan, kuningas Sargon I Suuren(hallitsi 2334-2279 eaa) tytär, ja toimi sumerilaisessa Urin suurkaupungissa, uskonnollisessa ja poliittisessa keskuksessa, Inanna-jumalattaren ja Nanna-jumalan ylipapittarena.
 |
| Uhrilahjana annettu kiekko, joka kuvaa uhraavaa Enheduannaa. |
Emme tiedä hänen elinvuosiaan tarkasti, mutta hän toimi ylipapittarena Sargonin hallituskauden loppupuolelta tämän seuraajien, todennäköisten veljiensä, Rimushin(2279-2270 eaa) ja Manistushun(2270-2255 eaa), hallituskausien halki aina todennäköisesti jälkimmäisen pojan Naram-Sinin(2255-2218 eaa) hallituskauden alkuvuosiin.
Usein Enheduannan aktiivisiksi vuosiksi annetaan noin 2285-2250 eaa. Hän olisi ollut todennäköisesti ainakin teini-iässä tullessaan ylipapittareksi, joten voimme arvioida karkeasti, että hän olisi syntynyt todennäköisesti viimeistään noin 2300 eaa.
Nanna oli Kuun jumala, ja Inanna kauneuden, rakkauden ja sodan jumalatar. Inanna edustaa Lähi-Idän naispuolisia "äitijumaluuksia", ja periaatteessa samaa jumalatarta palvottiin eri nimillä tuhansien vuosien ajan: Afrodite eli Venus, Astarte, Isis, Ishtar ja Kybele. Kristillisenä aikana Jeesuksen äiti Neitsyt Maria omaksui jossakin määrin saman roolin.
Enheduannan noin neljästäkymmenestä runosta kuuluisin on ylistysruno juuri Inannalle, jonka pieni osa kuuluu näin:
Suuri kuningattarien kuningatar, tuotos pyhän kohdun varten oikeamielisiä jumalaisia voimia, suurempi kuin oma äitisi, viisas ja järkevä, kaikkien vieraiden maiden valtiatar, kuhisevan kansan elämänvoima: Olen lausuva sinun pyhän laulusi! Aito jumalatar sopiva jumalaisia voimia varten, loistavat lausumasi ovat suurenmoisia. Sydämellinen hyvä nainen jolla on säteilevä sydän, minä luettelen jumalaiset voimasi sinua varten! ...Minä, Enheduanna, olen lausuva rukouksen sinulle. Sinulle, pyhä Inanna, olen antava kyynelteni virrata vapaasti kuin suloisen oluen! Olen sanova hänelle "Sinun päätöksesi!"
 |
| Nuolenpääkirjoituksella kirjoitettu savitaulu. |
Enheduannan tuotanto on kokonaisuudessaan uskonnollista ja todennäköisesti sitä käytettiin vuosisatojen ajan osana temppelien päivittäisiä uskonnollisia seremonioita. Kuten käytännössä kaikki kirjallisuus antiikin aikana, se oli tarkoitettu lausuttavaksi ääneen. Paitsi että ehkä muutama ihminen sadasta osasi lukea ja kirjallisten tekstien odotettiin tulevan luetuiksi julkisesti yleisölle, myös ajatus siitä, että teksti luettaisiin äänettä vaikka lukija olisi yksin, on todennäköisesti varsin myöhäinen vaihe ihmiskunnan kirjoitetun kirjallisuuden historiassa.
On esitetty, että Akkadin kuningas Sargon voisi ollut olla vain kuvaannollisesti Enheduannan "isä" - samaan tapaan kuin muinaisen Egyptin Kushin varakuninkaiden titteli oli "Kuninkaan poika Kushissa", ilman että yksikään Kushin varakuninkaista olisi varmasti ollut yhdenkään kuninkaan poika. Mutta koska Mesopotamian korkeakulttuureissa oli tapana nimittää kuninkaiden lähisukulaisia merkittäviin uskonnollisiin asemiin, hän todennäköisesti oli kuninkaan biologinen tytär.
Papiston valta rajoitti ja oli usein uhka kuninkaiden vallalle muinaisessa Mesopotamiassa. Ei vain poliittisesti, vaan myös taloudellisesti, sillä temppelit ja papisto nauttivat verovapauksia, mikä kävi kuninkaiden kukkaroille, vähentäen heidän käytössään olevia resursseja.
Ur oli yksi tärkeimmistä nykyisen Irakin eteläosan sumerien kaupunkivaltioista ja oli jo Enheduannan aikana muinainen, omaten yli tuhannen vuoden historian. Sargon oli hallituskaudellaan valloittanut koko Mesopotamian, luoden ensimmäisen varsinaisen imperiumin ihmiskunnan tunnetussa historiassa. Hänen pääkaupunkinsa Akkadin (jota ei ole koskaan löydetty) mukaan nimetty valtakunta käsitti nykyisen Irakin ja osan Syyriaa, ja Urin hallinta oli tärkeä osa sen koossapitämistä.
 |
| Pronssinen, Ninivestä löydetty kuninkaan päätä esittävä patsas, jonka on ehdotettu kuvaavan Akkadin Sargonia. |
Sumerilaiset nousivat kapinaan Sargonin kuoltua ja Enheduanna joutui pakenemaan Urista, ennen kuin Akkad valloitti sen uudelleen ja kukisti kapinan. Enheduannan tuotannossa viitataan näihin tapahtumiin. Vaikka Enheduanna oli itse akkadilainen, hänen tuotantonsa on sumerinkielellä.
Akkadilaiset olivat seemiläisiä, heidän kielensä oli sukua nykyisille arabialle ja heprealle, ja sen vaikutus oli suuri myöhempien seemiläisten kulttuurikansojen assyrialaisten ja babylonialaisten kieliin, jotka toisinaan nähdään akkadinkielen myöhempinä murteina.
Ensimmäinen historiassa nimeltä tunnettu akkadilainen oli myös merkittävä nainen Urin kaupungissa, kaksisataa vuotta ennen Enheduannaa elänyt kuningatar Puabi, jonka loistelias hauta (ihmisuhreineen) kuuluu 1920-30 -luvuilla esiin kaivettujen Urin kuningashautojen merkittävimpiin.
Sumerilaiset, ensimmäisen varsinaisen korkeakulttuurin luojat, jotka kilpailevat muinaisen Egyptin kanssa ensimmäisen kirjakielen luomisen kunniasta, taas eivät kuuluneet mihinkään nykyisin tunnettuun kieliryhmään.
Ensimmäisen varhaiset tekstit sumerinkielellä, riippuen määritelmästä, ajoittuvat niinkin varhain kuin 3500 eaa, eli 5500 vuotta sitten. Enheduannan ajan jälkeen sumerilaiset kokivat vielä yhden kukoistuskauden Urin kolmannen dynastian(2112-2004 eaa) aikana. Sen jouduttua nykyisen lounais-Iranin alueella sijainneen Elamin valloittamaksi sumerinkieli sammui puhuttuna kielenä, mutta säilyi myöhemmän latinan tavoin uskonnollisena ja kulttuurikielenä vielä kaksi vuosituhatta.
Osaksi sumerinkielen myöhempään täydelliseen sammumiseen vaikutti se, että sitä kirjoitettiin nuolenpääkirjoituksella savitauluille, eikä tätä kirjoitustapaa siirretty käytettäviksi papyruksiin ja muihin materiaaleihin niiden yleistyttyä.
 |
| Ennallistus siitä, miltä Urin kaupunki on voinut näyttää kukoistuskaudellaan. |
Aivan täyttä varmuutta siitä, että Enheduannan nimissä kulkevat runot ovat hänen, ei ole, sillä runot ovat säilyneet vain satoja vuosia myöhemmin kirjoitetuissa savitauluissa.
Mahdollisesti osa on hänen nimiinsä myöhemmin laitettuja, samaa aihetta samaan tyyliin käsitelleiden ja kauan sitten unohtuneiden runoilijoiden. Kuuluisien runoilijoiden tyyliin kirjoittavien henkilöiden parhaiden runojen on ollut tapana, kautta varhemman kirjallisuushistorian, usein tulla omaksutuksi niiden esikuvan tuotantoon - ja on myös mahdollista, että runot ovat hänen palveluksessaan olleiden papittarien tai muusikoiden laatimia, ja että hänen roolinsa olisi ollut enemmän mesenaatin, taiteensuosijan.
Nämä ovat kuitenkin vain tarpeellisia varauksia, ja vallitseva näkemys on, että suurin osa hänen nimissään kulkevasta tuotannosta on todennäköisesti hänen itsensä laatimia. Tämä ei sulje pois myös mesenaatin roolia; monet kirjalliset merkkihenkilöt ovat olleet sekä itse runoilijoita, että suosineet runoilijoita.
 |
| Urin kolmannen dynastian rakennuttama temppelitorni, zikkurat.´´ |
Enheduanna kuoli joskus Naram-Sinin hallituskauden varhaisina vuosina, ja tämän tytär Enmenanna seurasi Enheduannaa ylipapittarena.
Enheduannan tuotanto ei unohtunut; se on säilynyt pääosin Babylonian kuuluisan kuningas Hammurabin(1792-1750 eaa) dynastian aikana tehdyissä kopioissa.
Koska se oli liikaa, liikaa minulle, suuri ylistettu valtiatar, olen lausunut tämän runon sinulle. Toistakoon laulaja sinulle keskipäivällä mikä sinulle lausuttiin keskiyöllä: "Vuoksi vangitun puolisosi, vuoksi vangitun lapsesi, raivosi on lisääntynyt, sinun sydämesi rauhoittumaton."
